Lapsettomien lauantai

Tänään vietetään lapsettomien lauantaita. Ennen tätä vuotta en ollut kuullutkaan koko päivästä, ja sitä kuitenkin on vietetty vajaat 20 vuotta.

Kuka on lapseton? Sosiaalisesti ja demografisesti olen lapseton - minulla ja meillä ei ole lapsia. Kärsinkö lapsettomuudesta lääketieteellisesti nyt, kun olemme yrittäneet hankkia lapsia, mutta tuloksetta? Vai koskeeko lapsettomuuden diagnoosi minua sitten, kun olemme yrittäneet ja vielä yrittäneet, ja (jos) alkaa näyttää selvältä, että lasta ei todellakaan tule? Laitanko itse mielessäni meidät sinne lapsettomien parien lokeroon jo nyt, vai pidänkö toiveikkaan tulokulman enkä ajattele meitä vielä lapsettomina - hoidot kun ovat hyvässä vauhdissa ja lääkäri vaikuttaa täysin optimistiselta?


************************

Tiedote 26.4.2012, julkaisuvapaa heti

Lapsettomien lauantaita vietetään 12.5.2012

Päivää on vietetty vuodesta 1994 lähtien. Simpukka-viikko järjestetään viidennen kerran. Viikon aikana on 12 tilaisuutta kahdeksalla eri paikkakunnalla. Teemapäivää viettämällä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry haluaa muistuttaa, että vanhemmuus ei ole kaikille itsestään selvää ja ettei lapsiperhe ole ainoa perhemuoto.

Hedelmöityshoitojen aikainen tuki riittämätöntä

Joka viides pariskunta kohtaa tahattoman lapsettomuuden – sen, ettei toivottu raskaus ala vuoden kuluessa. Tulevaisuudessa lapsettomuuden arvellaan yleistyvän. Lapsettomuus koskettaa sekä miestä että naista. Tahattomasti lapsettomia voivat hedelmällisyyshäiriöisten lisäksi olla elämäntilannelapsettomat kuten sinkut tai ne, jotka joutuvat tahtomattaan siirtämään lapsitoivetta. On myös pariskuntia, joissa toinen toivoisi lasta ja toinen ei.

Tahaton lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jota hoidetaan lääketieteen keinoin. Hedelmöityshoidoilla pystytään usein auttamaan raskauden alkuunsaamisessa, mutta ei lapsettomuuskokemuksesta selviämisessä. Hedelmöityshoitoja saaneista naisista 33 prosenttia ei ole saanut minkäänlaista psykologista tukea. 22 prosenttia oli saanut riittämätöntä tukea ja vain 45 % koki saaneensa riittävästi tukea, ilmenee Anna-Niina Yli-Kuhan väitöstutkimuksesta.

– Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on ottanut kantaa, että hoitoon hakeutuville tulisi tarjota nykyistä enemmän tukea hoidon ja raskauden aikana ja myös tuen laatuun ja ammatillisuuteen tulisi kiinnittää huomiota, kertoo Simpukan puheenjohtaja Satu Taiveaho. – Toki Simpukka-yhdistyksen vertaistukijat tekevät erittäin arvokasta vapaaehtoistyötä, mutta vertaistuki ei yksin riitä. Hedelmöityshoitoihin olisi aina liitettävä mukaan myös ammattimainen psykososiaalinen tuki, Taiveaho summaa.

Ei kenenkään äiti – kertomuksia lapsettomuudesta

Lapsettomuudesta vaietaan usein. Simpukka-viikolla julkaistavassa Ei kenenkään äiti -kirjassa 15 rohkeaa naista ja miestä kertoo lapsettomuuskokemuksistaan. Kirja päästää kurkistamaan lapsettomien maailmaan: miltä tuntuu syntyä ilman kohtua, elää sinkkuna lasta toivoen, kokea toistuvia keskenmenoja, miettiä itsemurhaa, tulla adoptiovanhemmaksi tai päätyä elämään kaksin.
Kirjan on kustantanut Atena ja toimittanut Hanna Parviainen. Kirjan kirjoittajat ovat tavattavissa julkaisutilaisuudessa 8.5. Helsingissä sekä Lapsettomien lauantaina 12.5. Helsingissä ja Jyväskylässä.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anne Lindfors, 040 1817 911, anne.lindfors@simpukka.info
Puheenjohtaja Satu Taiveaho, 040 5818105, satu.taiveaho@simpukka.info

www.simpukka.info

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on vuonna 1988 perustettu, Suomen ainoa tahattomasti lapsettomien kokemusasiantuntijayhdistys. Valtakunnallisella yhdistyksellä on 1600 jäsentä.
Vuonna 2012 teemana on Lapsettomana yhteiskunnassa.