maanantai 30. huhtikuuta 2012

Huono viineri ja muita ensimmäisen maailman ongelmia

On tehtävä johtopäätös, että kyllä tässä on aika hyväosainen ja onnellinen ja kaikki oikeastaan on hyvin. Olimme ystävien kanssa lounaalla ja ruokapöydän yli keskustellessamme teemaksi muodostui "First World Problems", eli ongelmat, jotka eivät oikeasti ole ongelmia, esimerkiksi:

- sen kerran kun syöt viinerin, se onkin huono tai maistuu muuten vain pahalle
- autosi konepellillä on linnunkakkaa
- saat surkean huonoa kahvia kauppatorilta ja aamusi menee sen takia pilalle
- kestohuulipunakaan ei pysy kun vetäiset lautasellisen penne arrabiataa

No niin, emme ole onnistuneet saamaan vielä lasta, mutta muuten kaikki on paremmin kuin hyvin. Perusasiat ovat kunnossa, and then some, aivan ilmeisestikin, kun tulee edes ottaneeksi seurassa esille jotakin yllämainitun kaltaista. "Joo tää on taas sarjassamme First World Problems, mutta eilen, kun..."

Olemme jokin aika sitten tehneet päätöksen kertoa suoraan lisääntymistilanteestamme, mikäli se jossakin yhteydessä luontevasti tulee puheeksi. En tarkoita, että järjestelmällisesti kaikille ystäville ja tuttaville ja työkavereille olisin julistamassa tilannetta, mutta jos lapsettomuusasiat tai vauva-asiat kohdallamme (taikka ihmetys siitä ettei jälkikasvua ole) nousevat esille. Tämä (lapsettomuustutkimukset ja mahdollisesti hoidot) on nyt meidän arkeamme, emmekä halua piilotella sitä. Toisaalta haluan tuoda esille sitä että kaikilla lapsensaanti ei tapahdu noin vain sormia napsauttamalla ja että toisenlaisiakin tarinoita on, ja toisaalta en halua kasata omaan elämääni ja parisuhteeni taakaksi mustaa mörköä jota täytyy salailla.

Pitäisi olla jo nukkumassa jotta jaksaa aamulla herätä aikaisin ja hankkiutua kahdeksaksi ultraääneen.

5 kommenttia:

  1. Hyvä asenne!
    Itse noudatan myös samaa, kerro jos tulee luonteva tilanne. Mun mielestä lapsettomuudesta ja raskautumisvaikeuksista puhutaan aivan liian vähän, mikä varmasti lisää monen stressiä kun lasta ei kuulukaan.
    Ja miksei tästä puhuisi. Kyllä ystävien kanssa jaetaan muutkin henkilökohtaiset ongelmat, tämä on yksi niiden joukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten muuten ihmiset ovat reagoineet siihen, kun kerrot tilanteestanne?

      Itselläni/meillä ei vielä ole tullut tilannetta vastaan, jossa olisi voinut faktat heittää tiskiin...

      Poista
  2. Tosi hyvä asenne munkin mielestä!

    Jos haluaa pitää ystävät lähellä, niin ajan kanssa voi varmaan tulla sellaisia tilanteita joista haluaisi puhua, mutta ei voi, jos ei ole kertonut tilanteesta alun perinkään. Ja juuri tuo, että voi olla muitakin samassa tilanteessa ja helpottavaa kuulla, että ei ole yksin.

    Ja muutenkin, miksei kertoa? Lisääntymiseen liittyy ihmeellistä salailua kaikissa muissakin vaiheissa. Ensin ei kerrota, että yritetään, sitten ei kerrota jos onnistutaan, ei kerrota jos menee kesken, sitten ei kerrota, jos sukupuoli tiedetään, ei kerrota jos sektio varattu, ei kerrota nimeä ennen ristiäisiä, jne. Ymmärrän yhden jos toisenkin kertomattomuuden syitä ja itsekin teen niin, mutta kun asiaa miettii kokonaisuutena, niin on se yksi salaisuuksien verkko, niinkin luonnollisesta asiasta kuin lisääntyminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti - tuohon valtavaan alkuraskauden salailuun olen kiinnittänyt aiemminkin huomiota, mutta sama asiahan todellakin koskee koko "prosessia", aivan kuten listaat.

      Suhtautuvatkohan muutkin kuin suomalaiset tällä tavalla?

      Poista
  3. Olet haastettu: http://nega-plussa.blogspot.com/2012/05/hyvan-mielen-haaste.html

    VastaaPoista