sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

"Saa huutaa jos se auttaa."

Onpa taas töitä tekevällä muka kiire. Ja väsy. Ja täytyy totutella tähän Normaalien Ihmisten rytmiin, että sunnuntaita seuraa maanantai, ja se tarkoittaa uutta työviikkoa.

Selvisin aukiolotutkimuksesta hengissä. Meinasin kyllä juosta karkuun kun lääkäri johdatti oman vastaanottohuoneensa sijasta toimenpidehuoneeseen, joka minusta näytti leikkaussalilta, vereltä ja skalpellilta. Vielä kun paikalle tupsahti hoitaja olin aivan varma että hän on paikalla joko ojentelemassa lääkärille erinäisiä kidutusinstrumentteja, tai vaihtoehtoisesti pitelemässä minua väkivalloin makuullani tutkimuspöydällä.

Sanoin suoraan että minua (todella kivuliaasta kierukan asettamisesta johtuen) pelottaa tosi paljon, jonka jälkeen sekä hoitaja että lääkäri minua yhteen ääneen rauhoittelivat. Kuulemma varsinaista terävää kipua ei välttämättä pitäisi tuntua. Hoitaja myös sanoi, että hän tulee pitämään tarvittaessa kädestä. Ehdin ajatella että heh-heh, en sentään nyt kädestä pitäjää tarvitse, mutta hetkeä myöhemmin upotin kyllä kynteni hoitajan kämmenlihaan sen verran napakasti, että ensimmäisestä tuntemusaallosta selvittyäni rupesin hokemaan hänelle pahoitteluja.

En todellakaan kyennyt seuraamaan monitorista mitä tapahtuu, vaikka hoitaja niin suorastaan kehotti tekemään, tuijotin kattoon ja yritin olla kiemurtelematta ja puuskuttamatta ja vaikertamatta (kovin paljoa ainakaan).  Paineen tunnetta ja paskan marjat - kyllä minä sitä aivan rehelliseksi kivuksi sanoisin. Tuntui suoraan sanoen vittumaiselta, mutta en huutanut kurkku suorana kuten kierukanlaitossa tein.

Munanjohtimet olivat auki eikä mitään poikkeavaa näkynyt, eli seuraavaksi kytätään taas ovulatsioonia.

Olin koko loppupäivän aivan järkyttävän helpottunut ja hyväntuulinen. Ja kyllä, ostin töihin mennessä aika helkkarin ison latten.


6 kommenttia:

  1. Joo, sama kivulias kokemus oli aikoinaan, vaikka tosiaan munatorvet täälläkin täysin auki oli. Hoitajan käden sijasta sen sijaan puristin mieheni kättä, enkä kyllä pahoitteluja sanonut. ;) Ja silmät kiinni olin, ettei siinä mitään pystynyt kyllä seurailemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävi mielessä että olisin pyytänyt miehen mukaan, sekä tueksi itselle että muutenkin ns. osallistumaan hommaan kun enimmäkseen pyöritään meikäläisen lisääntymiselinten ympärillä ja kyseessä kuitenkin näkisin olevan yhteisen projektin. Seuraava ajatus sitten kuitenkin oli, että ei mahda olla tapana, en kehtaa... Olisi siis pitänyt!

      Poista
  2. No voi kurjuus, että sattui. Hyvä että sait sentään sen laten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvi naisen tiellä pitää, tilanteen kuin tilanteen jälkeen.

      Poista